Käspaikka on pitkä kapea pyyheliina ja rituaaliesine, joka oli Karjalassa talon arvotavaraa. Käspaikkoja on käytetty monissa eri tilanteissa niin kodeissa ja kuin kirkollisissa toimituksissa. Kotona käspaikkoja käytettiin oven suussa käsipyyhkeinä ja keittonurkkauksessa astiapyyhkeinä. Juhlapöydässä syöjien polville asetettiin pitkä käspaikka, johon pyyhittiin suuta ja käsiä syötäessä rasvaisia piirakoita.

Kaikista arvokkain paikka käspaikalle kotona oli ikonin yläpuolella. Kirkollisissa juhlatoimituksissa käspaikat puolestaan keräsivät itseensä pyhyyttä ja parannusvoimaa, joten vanhoja käspaikkoja arvostettiin enemmän kuin vasta tehtyjä. Nykyisin pellavapalttinalle kirjailtuja käspaikkoja käytetään useimmiten ikoniliinoina sekä kodeissa että kirkoissa. Piispallisissa toimituksissa käspaikkaa voidaan käyttää myös piispan käsipyyhkeenä.

Mikkelin ortodoksisessa kirkossa on lukuisia käspaikkoja, joiden kuvioihin liittyy paljon symboliikkaa. Kristuksen ristin ylle asetettu käspaikka on yksi kirkon vanhimmista ja on peräisin 1800-luvulta karjalasta.

Teksti: Pastori Mikko Mentu